Olen esikoisen syntymästä lähtien tottunut ottamaan hänet kaikkialle mukaani. Sama päti kuopuksen kohdalla. Ei ollut paikkaa, jonne emme olisi menneet, mikäli sinne vain rattailla pääsi. Mulberryn liike Helsingin Fabianinkadulla on kuitenkin sellainen, jonne ei päässyt.
Meillä oli selkeä syy vierailla liikkeessä. Halusin ostaa miehelle lahjaksi Mulberryn nahkaisen salkun ja ajoitin ostoksen joulun jälkeen koittaneisiin alennusmyynteihin. Ensin pohdin tilaamista nettisivuilta, mutta halusin kuitenkin nähdä vaihtoehdot ihan livenä. Siispä ei muuta kuin lapsi matkaan ja bussilla kaupunkiin. Vanhan talon kivijalassa sijaitseva putiikki on pieni ja tuolloin aleaikaan täynnä ihmisiä. Päätin siis napata taaperon kainalooni ja jättää rattaat ulos odottamaan.
Olenkin jo kertonut, että lapsemme ovat pieninä olleet kauniisti sanottuna eläväisiä. Harvoin päätöntä riehuntaa (vaikka sitäkin), enemmän kuitenkin loputonta kiinnostusta ihan kaikkea kohtaan. No hyvä, meidän piti siis ostaa salkku miehelle. Laskin lapsen lattialle tutkiakseni vaihtoehtoja ja suuntasin nopeasti kassalle, tässä tilanteessa nopeus oli valttia.
Sinä aikana lapsi oli kuitenkin ehtinyt kokeilla pienillä sormillaan kaikkea tielleen osuvaa, kiivetä lukuisia kertoja penkin päälle ja sieltä alas, tarkastella maailmaa nurinperin jalkojen välistä ja ottaa kontaktia jokaiseen kanssashoppailijaan tavaroineen. Tiedättekö, sellainen pieni sekopallo pyörimässä ympyrää. Siinä vaiheessa, kun lapsi pääsi kipuamaan näyteikkunaan, pyysin jo anteeksi aiheuttamaamme pienimuotoista härdelliä.
Myyjätär hymyili ojentaessaan minulle kauniisti pakatun lahjan paperikassissa. "On se kuitenkin tosi suloinen" kuului pahoittelevan hymyn kera.
No niinhän se on, ajattelin. Ei tätä vaihetta muuten kestäisi se kuuluisa erkkikään. Toinen kuvan palleroista liittyy olennaisesti tapahtumaan.
"Terveisiä perheestä esittelee äitiyden ja perhe-elämän parhaat ja pahimmat palat. Viikoittain pääset kurkistamaan kaksilapsisen perheen kaaoksenhallintaa kehittävään arkeen sekä niihin hetkiin, joista ei välttämättä vauvakirjaan ole kirjoitettu. Anekdootit on kerätty kymmenen viimeisen vuoden ajalta ja kaikki ne ovat todella tapahtuneet meille."
"Terveisiä perheestä esittelee äitiyden ja perhe-elämän parhaat ja pahimmat palat. Viikoittain pääset kurkistamaan kaksilapsisen perheen kaaoksenhallintaa kehittävään arkeen sekä niihin hetkiin, joista ei välttämättä vauvakirjaan ole kirjoitettu. Anekdootit on kerätty kymmenen viimeisen vuoden ajalta ja kaikki ne ovat todella tapahtuneet meille."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti