perjantai 12. joulukuuta 2014

Wannabe-dinkit

Päätimme miehen kanssa jatkaa perinnettä, joka alkoi jo häiden jälkeen ja on ollut ainoastaan poikien syntymien aikoihin vähän tauolla. Joululounas Katajanokan Kasinolla, paikassa missä hääjuhlaamme vietettiin, on kiva yhteinen juttu ja osa jouluun laskeutumista. Niinpä me jälleen kerran varasimme pöydän, houkuttelin miehen pitämään etäpäivän ja puolenpäivän aikaan suuntasimme samaan saliin, jossa häitä aikoinaan tanssittiin. 


Mielettömiä herkkuja ja upea miljöö, pyydän pöydän aina nimenomaan yläkerran Kenraalisalista.




Lasi kuoharia kruunasi homman.


Kun jälkkäritkin oli ahdettu vatsan kolosiin, houkuttelin miestä kansssani vielä kaupungille. Meillä oli sopivasti vähän aikaa tuhlattavana ja mitä jos palattaisiin hetkeksi siihen aikaan, kun meitä oli vain kaksi eikä vastuuta, huolia tai arjen paineita lainkaan siinä määrin kuin nykyisin. Leikittäisiin vähän aikaa dinkkejä ja lähdettäisiin shoppailemaan. Tuhlattaisiin johonkin sellaiseen, mitä ei tarvita, mutta mikä olisi tosi ihanaa. Olin todella hämmästynyt, kun mies suostui. Olin ihan pikkuriikkisen ajatellut Espan kulmaputiikkia ja tätä huivia.

Muuten ihan hyvä, mutta ei löydetty parkkipaikkaa mistään keskustan alueelta, jopa Stockan parkki oli arki-iltapäivänä täynnä. Ajettiin sitten hakemaan lapset päiväkodista ja tehtiin ostoksia S-Marketissa. 

6 kommenttia:

  1. Ihana perinne teillä. Perinteistä kannattee pitää tiukasti kiinni. Niitä on sit ihana muistella. Voi miten ihana tuo huivi. Käviko siis niin, etten nyt sitä mukaasi saanut. Hieman unihiekkaisilla silmillä kun lukee ei aina ymmärrä lukemaansa :)
    Täällä ollaan lähdössä tytön jumppakilpailuihin koko päiväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En saanut mukaani, kun kyllästyttiin etsimään parkkipaikkaa ja ajettiin vaan hakemaan poikia ja ruokakauppaan. Sen sijaan tänään onnisti ja huivi tuli mukana kotiin. :)

      Poista
    2. Pohdiskelin tässä itsekseni kuinka paljon minulla pitäisi olla rahaa, että ostaisin yli 200€ maksavan huivin... Kerrotko minulle, kun en vaan käsitä miksi joku haluaa laittaa noin paljon rahaa huiviin? ��

      Poista
    3. Mun täytyy itse asiassa todeta, että pidin tätä ostamaani silkkihuivia aika hyvän hintaisena. Minä halusin laittaa rahaa siihen, sillä käytän huiveja päivittäin ja silkkihuiveja minulla on vain muutama aktiivisessa käytössä oleva. Niinpä tein mielestäni hyvän kaupan. Sain kauniin huivin ja köyhdyin siitä maltillisesti. :)

      Poista
  2. Ihana perinne ja iiihana huivi, onko silkkiä? Meillä on perinteenä ollut joka syksy hääpäivän aikoihin viettää aikuisten minihotelliloma, mutta sattuneesta syystä tänä vuonna jäi väliin, olinhan juuri kotiutunut viiden päivän täyshoidosta paikallisesta sairaalasta. Etukäteen oltiinkin jo elokuussa Haikossa yksi yö. Joululounaille pitäs kyllä jonnekin hyvään ravintolaan päästä, kun kotiäidin lounaat meinaa olla tota kahvi-voileipä-linjaa enimmäkseen... Terkuin Heini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä, täyttä silkkiä. Teillä olikin aika hyvä tuo sattunut syy!

      Poista