keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Vapun viettoon

Vappu on mun juhlani. Kevättä, kuplivaa, iloa ja ystäviä. Hyvä fiilis ja hymyilevät suut. Me otamme lapset ja kuoharit pillimehujen kera mukaan ja suuntaamme ystävillemme grillijuhliin. Neljä perhettä, seitsemän aikuista ja kuusi lasta. Sopiva soppa! 


Eikä pahemmin haittaa, vaikka toinen palloista ehti jo puhjeta. Ei, jos on Teräsmies ja vielä viitan kanssa. Ehkä vähän mökötyttää, mutta kuuluu asiaan.




Iloista Vappua!









maanantai 28. huhtikuuta 2014

Määränpäänä Mallorca

Älkää kysykö, että miten tässä nyt näin kävi. Meidän piti viettää kesäloma kotimaassa, olihan meillä syksylle jo matka Lontooseen varattuna ja ensi talvelle haaveena palata Dubain auringon alle. Sitten se iski, uimakuume. Uimaloma on jo käsite meidän perheessämme, sen on esikoinen lanseerannut ja sellaiset matkat ovat lapsista niitä hauskimpia. Mies yritti ehdottaa, että onhan tuossa uimahalli vieressä. Sitten alkoi Norwegianilla Outlet-lentojen myynti. Se oli menoa.


Selvää oli, että matkaan piti päästä lomarahoilla ja ylimääräistä ei säästöistä otettaisi. Ensin mietimme kaupunkiloman yhdistämistä rantaan ja pohdimme sekä Barcelonaa että Palman kaupunkia Mallorcalla. Myös Dubrovnik viime kesältä tuttuna ja mieluisana kohteena käväisi mielessä. Lopulta kaupunkihotellien uima-altaat olivat turhan pieniä ja Dubrovnikin hyvätasoisten hotellien hinnat tyyriitä heinäkuussa. Mallorca kuitenkin kiinnosti, joten jos lentäisimme edullisesti Palmaan ja matkaisimme siitä jonnekin päin saarta. 


Aikamoisen rupeaman se vaati, istumista sohvannurkassa ja surffailua ensin hyvän hotellin löytämiseksi ja sen jälkeen hyvän hinnan saamiseksi tuohon hotelliin. Lopulta kaikki natsasi ja päädyin varaamaan lennot sekä hotellin. Matkaan lähdemme heinäkuun lopulla ja perillä ollaan viisi yötä sekä neljä kokonaista päivää. Aika täydellinen pituus lomalle, kun lentoihin ei mene muutamaa hassua tuntia enempää. 


Lennämme siis Palmaan ja matkaamme siitä saaren toiselle puolelle lähelle Alcudiaa. Nämä kuvat ovat hotellin viereiseltä rannalta, ihan pätevältä näyttää. Hotelli sijaitsee rannan viertä kulkevan tien toisella puolella ja heti hotellin takaa alkavat luonnonpuiston alueet. Tuo luonnonpuisto on suosittu vierailukohde ja samaten Alcudia on ihan vieressä. Pohdimme auton vuokraamista yhdeksi päiväksi, jotta näkisimme muutakin, esimerkiksi Valldemossan luostarialuetta on suositeltu. Todennäköisesti pyydämme kuitenkin kuljetuksen lentoasemalta hotelliin tai taitamme matkan taksilla ja vuokraamme auton vasta hotellilta. Heillä oli pikavilkaisulla hyviä tarjouksia. 


Hotellimme Prinsotel La Dorada on saanut Tripadvisorissa oikein hyvät arvostelut ja eri lähteiden mukaan neljän tähden majapaikka. Kuten kuvasta näkyy, siellä riittää uima-altaita, aurinkotuoleja ja rentoutumismahdollisuuksia. On spa aikuisille sekä minigolfia pienille. Hotellia suositeltiin hyvätasoisena resorttina erityisesti perheille, joten ehkäpä se kelpaa allekirjoittaneellekin. Sanoin miehelle, että olen kai tottunut vähän liian hyvään tai tullut iän myötä entistä nirsommaksi. Kolme tähteä on nou nou, neljästä voidaan aloittaa. Tämä matka tehdään tosiaan hieman budjettiperiaattella, joten viiden tähden majoitukset karsiutuivat automaattisesti pois. Mutta kuten sanottu, tähän löytööni olen oikein tyytyväinen. Toivottavasti todellisuus on yhtä hyvä kuin netistä löytyneiden kokemusten ja hotellikuvien mukaan on aihetta olettaa. 


Majoitumme hotellin edullisimmassa huoneistossa, jossa on erikseen makuuhuone sekä olohuone keittiönurkkauksen kera. Sohvasta saa lisävuoteet, joten meidän ei tarvitse ahtautua kaikkien neljän yhteen parisänkyyn.



Hotellilla on useampia ravintoloita ja baareja sekä ruokakauppa, jos haluamme ostaa ruokatarvikkeet huoneeseemme ja tehdä itse vaikkapa lounasta. Hotellialueen ulkopuolella on myös kauppoja, ravintoloita ja kahviloita ja epäilemättä myös useita turistikrääsää myyviä putiikkeja. Sellaisia, joista on ostettava lapsille "I love Mallorca" -matkamuistot, koska se nyt vaan kuuluu asiaan!



Ja onhan siellä ajateltu myös lapsia. Ruokaa saa hakea lastennurkkauksesta ja lastenkerhokin löytyy ohjaajineen sekä epäilemättä minidiscoineen. Tripadvisor pelasti tässäkin suhteessa ja lastentoiminta ei kommenttien perusteella ole vallannut koko hotellialuetta tai ole se pääasia lomalla. Hyvä että nuo mahdollisuudet löytyvät, mutta uskallan sanoa meidän jättävän ne käyttämättä. En ole niitä vastaan tietenkään, mutta en myöskään halua lomailla paikassa, jossa vaan minidiscoillaan. Muistan nämä kirjoitukseni sitten, kun lapseni haluavat ehdottomasti osallistua vesizumbaan...



Täytyy sanoa, että olen todella innoissani tästä mahdollisuudesta pieneen uimalomaan kesälläkin. Me lomailemme juhannuksesta todennäköisesti eskarin alkuun saakka, joten kyllä siihen pari päivää muilla mailla mahtuu. Lisäksi perheeni on parasta mahdollista matkaseuraa ja rakastan viedä pikkupoikia uusiin paikkoihin. He osaavat ottaa ilon irti matkustamisesta ja nauttivat täysin siemauksin. Ihan niin kuin vanhempansakin. Meillä on niin kivoja yhteisiä reissuja, toivottavasti tästä tulee yksi sellainen! Matkustaminen on vaan niin ihanaa. Vaikea on kuvitella mihin rahani mieluummin laittaisin.






sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Esimakua kesästä

Ihana kevätpäivä takana. Puissa jo pienet lehdet, auringonpaiste ja läheinen ranta. Lapsille leikkilaiva ja aikuisille kahvia viereisessä kahvilassa. Ajateltiin, että on ne isoja. Leikkivät siinä keskenään ja kavereidensa kanssa samalla, kun me istuttiin ja vain katsottiin päältä. Bu-e-no! Täältä meidät tullee aika usein kesälläkin löytämään.






Kotimatkalla haettiin kiinalaista ruokaa mukaan ja tultiin hirmunälkäisinä äkkiä syömään. Esikoinen sai pari päivää sitten potkulaudan ja on kyllä näppärä menijä. Alamäen tullen ei muuta kuin molemmat jalat kyytiin ja mutkitellen alas. Hiukan hirvitti, mutta olin hiljaa. Pitää antaa lapsen kasvaa. 


Nyt huomiset tavarat ja vaatteet valmiiksi ja kylvyn kautta kohti kolmepäiväistä viikkoa ennen kuin taas pidetään vähän vapaata. 



lauantai 26. huhtikuuta 2014

Dis n dat

Alkuviikosta ostetut freesiat alkavat jo nuupahtaa. Varsien leikkuulla ja raikkaalla vedellä saatoin ostaa päivän pari lisäaikaa.


Pojat olivat kukkakaupassa mukana ja valitsivat itselleen omat kukat huoneisiinsa. Tämä on esikoisen, kuopuksella on valkoinen samanlainen.


Loppuviikosta tehtiin reissu Ikeaan. Olipahan taas kannattavaa lähteä sinne päiväkoti- ja työpäivän jälkeen. Saattoi mennä hermo, kun eräät nimettöminä pysyttelevät lapsukaiset tempoivat. Sitten niiden kanssa oli vielä lähdettävä kotiin. 

Saatiin kuitenkin ostettua uudet "kasvit" parvekkeelle. Suoraan etelään olevan parvekkeen paahde tappoi ensimmäisenä kesänä puksipuut ja viime vuonna kuolivat laakeripuut. Nyt en enää edes yritä, hirveä stressi siitä kastelusta ja silti lähti henki. Ruukuissa tästedes siis ehtaa muovia.



Nämä puolestaan ovat uudet sohvanpäälliset. Kun haluaa sitkeästi valkoisen sohvan lapsiperheeseen, on lopputulos arvattava. Jossain vaiheessa eivät pesutkaan enää pelasta. Onneksi päälliset ovat edullisia.

 

Eilen lähdimme miehen kanssa ulos syömään. Ennen lähtöä päätin kokeilla kenkiä, tässä nyt ne Louboutinit in action. Kera hurmaavien pyjamahousujen, toki.




Päädyin kuitenkin Pura Lopezin konjakinvärisiin korkkareihin.


Ja mekkokin meni vaihtoon vielä ennen lähtöä. Ei ole helppoa ei.


Meillä oli pöytävaraus Farangiin ja koska kerta oli itselleni ensimmäinen, päädyimme ravintolan suosituksesta sen suosikit sisältävään maistelumenuun. Mies on syönyt myös Gaijinissa, mutta ei ollut mitenkään otettu paikan tasosta. Myös Farang jätti meidät vähän ristiriitaisiin fiiliksiin. Toiset ruokalajit olivat aivan mielettömiä, toiset taas vähän sinnepäin. Mies rakastui karamellisoituun possuun, mutta minä olen vähän sitä mieltä, että pidetään ne makeat ja suolaiset maut erillään. Sen sijaan erilaiset rapuannokset ja curry olivat taivaallisia. Oli kiva käydä, mutta saa nähdä tuleeko mentyä toiste. Ruokaa sinänsä oli todellakin riittävästi ja riisin kanssa oli otettava iisisti. Muuten ähky olisi ollut kestämätön.


Taidehallista tie vei Kämpin terassille kuoharille. Ikkunan toisella puolella oli parkkeerattuna ihan kivannäköinen Ferrari, jota ohikulkijat valokuvasivat. Mahtaako mieskin tässä rukoilla omaa Fergussonia joululahjaksi. Ai mutta sehän on eronnut kirkosta.



Kotona meitä odotti kuopus, joka vaati donitsia puoli kymmenen aikaan illalla. Eikä siitä sen enempää, normimeininki.


Tämä päivä on kulunut puuhastellessa. Mies aloitti työpöydän maalaamisen, kun parvekkeella tarkenee hyvin.


Myös kuopus oli heti valmiina auttamaan!


Minä kuitenkin otin pojat mukaani asioille keskustaan ja ruokakauppaan.


Ja kun tunnin päästä palasimme, oli pöytä jo valmis. Nyt se enää kuivuu ylihuomiseen ja sitten voimme kantaa sen takaisin paikoilleen. Seuraavana maalausvuorossa on makuuhuoneen lipasto.


Seuraavaksi jäätelöä, telkkarisarjoja ja aikaisin petiin! 




maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäispyhien satoa

Neljän päivän loma, joka tuntui paljon päiviään pidemmältä. Hyvässä mielessä siis, on tullut sekä rentouduttua että tehtyä kaikenlaista mukavaa. Lyön vaikka vetoa siitä, että huomenna aamulla täällä on kaksi äkäistä lasta, jotka eivät todellakaan haluaisi lopettaa lomailua ja palata päiväkotiin. Mutta ei auta, arki alkakoon.

Perjantain ja lauantain vietimme isoäitiäni moikkaamassa Itä-Suomen suunnalla. Majoituimme vanhempieni kakkosasunnolle, jonne äitini oli vieläpä täyttänyt jääkaapin ja pakastimen pikkupoikien herkkuruoilla. Esikoinen oli ihmeissään, miten isoäitinsä tiesikin hänen pitävän juuri tästä jogurttimausta. Sanoin, että isoäidit ovat sellaisia. Ne vaan tietävät. 

Lauantai-illan vietimme miehen kanssa keksien piilopaikkoja pääsiäismunille. Aiempina vuosina olen kirjoittanut pojille arvoitukset ratkaistavaksi, mutta tänä vuonna mies piirsi kuvia. Tämä on kiva perinne omasta lapsuudestani, kun äitini piilotti suklaamunat ja me siskoni kanssa etsimme. Tänä vuonna ostin viisi molemmille pojille, sillä tiesin niitä tulevan myöhemmin vielä lisää.



Saalista tuli!



Menimme vanhempieni luokse pääsiäisaterialle, joka alkoi erinomaisesti keltaisella leskellä. Pojat etsivät lisää suklaamunia isoäitinsä vinkkien mukaan ja ilmestyipä lautasille yhdet myös tädiltään.


Isoäidin leivontakulhoon oli hyvä kerätä suklaata!



Herkuttelimme ensialkuun karitsalla, kylmäsavulohi-tuorejuustorullilla, kananmunilla ja perunoilla sekä hedelmillä. Pääruoaksi oli parsarisottoa ja jälkkäriksi meidän perheen perinne, ambrosiakakku.


Kolme tuntia myöhemmin nousimme pöydästä, tosin pikkukundit olivat jo ehtineet syömisten välissä rakentamaan majaa metsään tai kiipeämään vajan katolle. Kun saimme joukot järjestykseen lähdimme kohti Haltialan tilaa ja treffejä esikoisen kummien kanssa. Vastasyntyneet karitsat olivat suloisia, kuten aina. Navetan haju taas, no, sellainen kuin se nyt on. Ei ihan heti uskoisi, että olen maanviljelijäperheen lapsenlapsi!


Tänään olemme ottaneet todella löysin rantein. Mies fiksasi vähän parvekeverhojamme ja pojat rakensivat majaa. Iltapäivällä perheemme kaikki kolme poikapuolista jäsentä lähtivät pyöräilemään ja pikinikille merenrantaan sillä aikaa, kun minä luin kirjaa parvekkeella. Ihana aurinko lämmitti, kun makoilin sohvalla ja lueskelin. 


Eikä pojillakaan ollut takkeja saati sukkahousuja ja pitkiä kalsareita enää päällään. Kevät on nyt ja kesä tulee!